JALOSTUSNEUVONNAN VUOSIKERTOMUS 1999 – 2000

Inkeri Kangasvuo PJ, toiminnanohjaaja, rotukirjatiedot, ulkomaiset yhteydet, sekä yhdessä muiden jäsenten kanssa:
jalostusneuvonnan INFO-palsta SH-lehdessä, tilastot, yhteydet SKL:n jalostusosastoon, tavoiteohjelman päivitys
Anitta Kainulainen Sihteeri, SKL yhteydet, kirjalliset työt
Aija Hauta-aho Hallituksen yhteyshenkilö, kenttätyö
Pentuvälitys Esa Satomaa
Rekikoirarekisteri Lasse Papinaho
  • Kulunut vuosi on ollut työntäyteinen. Jalostusneuvojat ovat pitäneet yhteyttä puhelimitse ja kirjeitse. Asioista ollaan oltu yhtämieltä. Hallitukselle on tehty ehdotus silmätarkastuksesta.

  • Kesäkuussa 1999 Anitta Kainulainen osallistui Ruotsissa järjestettyyn kolmipäiväiseen jalostusseminaariin.
    Lokakuussa 1999 järjestettiin ulkomuototuomarikurssi
    Tammikussa 2000 Anitta Kainulainen ja Aija Hauta-Aho osallistuivat SKL-FKK:n jalostusneuvojien kurssille.

  • SKL:n EJ-rekisteri otettiin käyttöön 1.1.2000. (SHS:n hallituksen lausunto 4.1.1999)
    Uusista näyttelysäännöistä ei ole saatu tietoa. (SHS:n hallituksen lausunto 18.4.1999)

  • Kasvattajat ovat kyselleet jonkun verran koirien sukutauluja ja muuta yleistä.
    Tehty jalostuksen tavoiteohjelman päivitys (1995-1999) (ohessa)

  • Siperianhuskyn perinnöllisen kaihin ilmeneminen useissa koirissa on työllistänyt jalostusneuvontaa. Asiasta on tiedusteltu USA:sta, missä kaihin yleisyys on 8%. Norjan tilannetta ei tunneta, eikä myöskään Ruotsin. Hollanissa yleisyys myös 8%. Pyritään kartoittamaan tilanteen vakavuus koko Skandinaviassa.
Jalostusneuvonnan puolesta
Inkeri Kangasvuo


Liite:
JTO:n päivitys

Jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen määrä on suuri. (Suhde noin 1 uros 1,15 narttua kohden, viiden vuoden jaksolla)

4. Siitosmateriaali
-Vuosittain käytetyt urokset/nartut

vuosi, u/n, suhde
-95, 46/53; 1/1,15
-96, 53/59; 1/1,11
-97, 43/50; 1/1,16
-98, 41/50; 1/1,22
-99, 48/55; 1/1,45

231/264;1/1,15
(= keskimäärin 46/53; 1/1,15)

yht.231/264; 1/1,15; todelliset luvut 186 urosta 217 narttua kohden, (koska useita koiria käytetty aikavälillä useammin kuin kerran) suhde terve: 1/1,16

-rekisteröinnit 1995-1999 (pennut)
vuosi, yht, u / n
-95 239 123 / 116
-96 266 138 / 128
-97 243 107 / 136
-98 236 125 / 111
-99 251 123 / 128

yhteensä ajanjaksolla 1995-1999: 1235/5v. = n. 247/vuosi
+ tuonnit 1995-1999: 10 urosta ja 8 narttua, joista 2u ja 2n puhtaista näyttelykoiralinjoista = 1253 rek.SH:a

Kaikista pentueista on 1995-1999 aikavälillä ollut puhtaista rekikoiralinjoista 86,9%, sekalinjoista 4,1% ja näyttelylinjoista 9%. (Huom! nämä luvut poikkeaa hieman KOKO kannasta, joka kohdassa Suomen kanta)

-Eri uroksia käytetty 186, joista 41 (22%) useammin kuin kerran, 7 urosta käytetty 4x tai enemmän = 3,7%
-joiden 7 jälkeläisiä on yhteensä 211 = 17% kaikista aikavälillä rekisteröidyistä pennuista (1235:stä)
-näistä 211 on jatkojalostukseen käytetty 18 = 1,5% kaikista.

Yhdenkään aikavälillä käytetyn uroksen koko jälkeläismäärä ei ylitä 2% koko kannasta.

-narttuja käytetty 217, joista 43 (19,8%) enemmän kuin kerran, 6 narttua käytetty 3x tai 4x = 1,4%
-näiden 6 jälkeläisiä on yhteensä 87 = 7,1% kaikista
-näistä 87 on jatkojalostukseen käytetty 8 = 0,65% kaikista.

-Johtopäätös: Eniten käytettyjen urosten/narttujen jälkeläisiä ei enää käytetä jatkoon muuta kantaa enemmän.

5. Terveys- Rotu on yleisesti elinvoimainen ja terve, astutukset ja synnytykset yleensä helppoja
- Rodussa esiintyviä sairauksia:

1.- silmäsairaudet: jonkun verran X-kromosomiin kytkeytynyttä PRA:ta, CCD:ta (kiteinen sarveiskalvon surkastuma) ja HC:ta. HC:n yleisyyttä Suomen kannassa pyritään kartoittamaan.
2.- hammaspuutoksia, kivesvikaa ja kaatumatautia (epilepsia),
3.- lonkat: ei HD:aa (tulokset vain A ja B), myös ulkomailla tehdyissä rodun tutkimuksissa on havaittu 96,8% HD-vapaiksi
- maailmalla olevassa näyttelykoirakannassa jotkut viat voivat olla yleisempiä pitkään jatkuneen sisäsiitoksen takia.